Minä Olen ( HB )

(Jesaja 58:3-9)

"Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe,

kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?"

Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne

ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.

Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte,

lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä.

Te ette nyt paastoa niin, että teidän

äänenne kuultaisiin korkeudessa.

Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn,

se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä?

Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa,

sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn:

että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat,

ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?

Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle

ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi,

kun näet alastoman, vaatetat hänet

etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko,

ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen;

sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi,

ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.

Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa,

sinä huudat, ja hän sanoo:

"Katso, tässä minä olen."

(Isaias 58:3-9)

Por que jejuamos nós, e tu não atentas para isso?

Por que afligimos a nossa alma, e tu não o levas em conta?

Eis que, no dia em que jejuais, cuidais dos vossos próprios

interesses e exigis que se faça todo o vosso trabalho.

Eis que jejuais para contendas e rixas e

para ferirdes com punho iníquo;

jejuando assim como hoje,

não se fará ouvir a vossa voz no alto.

Seria este o jejum que escolhi, que o homem um dia aflija a sua alma,

incline a sua cabeça como o junco e estenda debaixo

de si pano de saco e cinza? Chamarias tu a isto jejum

e dia aceitável ao SENHOR?

Porventura, não é este o jejum que escolhi: que soltes

as ligaduras da impiedade, desfaças as ataduras da

servidão, deixes livres os oprimidos e despedaces todo jugo?

Porventura, não é também que repartas o teu pão

com o faminto, e recolhas em casa os pobres

desabrigados, e, se vires o nu, o cubras, e

não te escondas do teu semelhante?

Então, romperá a tua luz como a alva, a tua cura

brotará sem detença, a tua justiça irá adiante de

ti, e a glória do SENHOR será a tua retaguarda;

Então, clamarás, e o SENHOR te responderá;

gritarás por socorro, e ele dirá: Eis-me aqui!!A